kun on nähnyt kuolleen, sen elottomuuden ja tietynlaisen rauhan niin oli erittäin vaikea nähdä kuolevaa.
ihminen niin kaunis, ihminen niin hauras.
elämänkiertokulku on kaunista, mutta kaikkea on vaikea kestää - eikä tarvitsekkaan.
on kuitenkin asioita, joita jokainen meistä joutuu elämässään väistämättä kohtaamaan, oli ne sitten helppoja tai vaikeita.
joka hetki uusi elämä saa alkunsa ja joka hetki elämä jatkaa kulkuaan muualla.
raadollista se on, mutta tietyllä tapaa kaunista.
elämän kauneus ei katoa se vain muuttaa muotoaan.
elämä jatkuu, mutta eri tavalla - toisaalla Jumalan tykössä.
se on tiettyllä tapaa lohdullista, vaikka välillä sitä itselleen toistaa kysymystä: ”miksi?”.
vastausta ei saa ehkä koskaan tai ehkä sitten kun oma aika jättää.
olen kiitollinen kaikista kahdestakymmenestä vuodesta, jotka olen saanut sinut rinnallani kulkea.
kiitollinen sinusta. kiitollinen ajasta.
toivon, että olisin viettänyt enemmän aikaa kanssasi, mutta mennyttä ei takaisin saa.
olit rakkautta ja olet rakkautta edelleen.
niin taivaalle syttyi yksi uusi tähti yön pimeyttä valaisemaan. se olet sinä <3.
-rakkaudella jenna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti